Otsikon mukainen ajatus hiipii mieleen väistämättä.
Nimittäin Maa- ja Metsätalousministeriö on asettanut työryhmän aikomuksena
lisätä saamelaisten osallistumisoikeuksia
valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. Ja
vieläpä erityisesti toimeksiannossa mainitaan tuleva laki Metsähallituksesta.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven mielestä tuore
kaivoslaki on hyvä esimerkki parantuneesta osallistumismahdollisuudesta. Toisin
sanoen se, mitä kullankaivajat nyt ovat saaneet osakseen, tulee jatkossa
koskemaan kaikkia Ylä-Lapin valtion metsissä liikkuvia luonnonkäyttäjiä. Haeppa
siinä riekostuslupaa niin löydät itsesi käräjiltä paikallisen kielen ja
kulttuurin raiskaajana. Sienten ja marjojen poiminta pitää olla kenkäheinän
kerääjien yksinoikeus...
Aivan muussa yhteydessä törmäsin vaatimukseen liittää
Kemihaaran suot Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Ihan kuin Lapissa ei olisi jo
nyt tarpeeksi suojelualueita. Lapin kaikki suojelualueet pitäisi kiireesti
ottaa uuteen tarkasteluun. Käsivarren kansallispuistoa vastustaa kaikki muut paitsi poronhoitajat. Eikö kenenkään muun päässä soi kellot: Miksi? Nykyinen meininki jossa eräs kansanryhmä saa harjoittaa
kansallispuistoissa motorisoitua liiketoimintaa, mutta kukaan muu ei, on
kaikilta ulkoisilta merkeiltään syrjintää ja rasismia. Kaiken lisäksi valtion
tukemaa ja rahoittamaa.
LKL:n hallituksen kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisina asioina mm. kullanhuuhdontalupien käräjäkierrosta KHO:ssa (josta kirjoitin enemmän viimeksi). Geoparkin osalta tuoreita uutisia odotamme aivan näinä päivinä. Parhaillaan on Suomen 'valtuuskunta' Italiassa oppimassa asiasta uutta. Tulevassa Tankavaaran symposiumissa (12.-13.9.) asiasta pitäisi sitten kaikkien kuulla. LKL:n käsitys asiasta on edelleen se että Geopark ei voi asettua aktiivisen kaivun haitaksi. Näkemyksemme on kuulemma saanut tukea muilta asian valmistelussa mukana olevilta.
Useita vuosia hieman hiipumaan päin oleva
kullanhuuhdontakilpailujen kulttuuri tulee saamaan taholtamme huomiota.
Päätimme kokoontua hieman hallitusta laajemmalla kokoonpanolla syksyn aikana
pohtimaan miten asiaa voidaan parhaiten edistää. Pitää muistaa että LKL oli
aikanaan 70-luvulla vahvasti mukana kun koko lajia oltiin keksimässä. Voi
hyvinkin olla että vuodesta -83 jatkunut kahtiajako liiton omine kilpailuineen
tulee tiensä päähän ja yhdistämme voimamme Kultamuseon tuki ry:n kanssa.
Kilpailuihin enemmän laatua, vähemmän määrää.
