Kullankaivajaksi ryhtyessäni oli mielessä erinäisiä ja epämääräisiä haavekuvia itsenäisestä työskentelystä erämaan syleilyssä. Kuvitelmissani marssin Yrjö-sedän saappaanjälkiä pitkin Lemmenjoen kairaa. En todellakaan arvannut että joutuisin kullankaivajana seuraamaan aktiivisesti poliitikoiden toimia, lausuntoja ja mielipiteitä. Saatikka yrittää niihin vaikuttaa. Olin herttaisen sinisilmäinen siinä periaatteellisessa asiassa että poliitikot toimisivat yhteisen hyvän nimissä ja kaikkia tasapuolisesti kohdellen. Tuntuu tässä vaiheessa naurettavalta ja lapselliselta.
En olisi ikinä uskonut että jonakin päivänä poliitikot veisivät meiltä kaivajilta perustuslain suojaaman omaisuutemme ja sen myötä oikeuden harjoittaa ammattiamme. Tämän myötä syntyneisiin ikuisesti arpeutumattomiin haavoihin hieroo nyt suolaa ympäristöministerimme Ville Niinistö.
Hän kehuu julkisessa blogikirjoituksessaan Greenpeacen Sini Saarelaa. Ministerin termein Saarela on "kunnioittavasti osoittanut valmiutta kantaa vastuuta". Ministeri itse ilmoittaa tulleensa politiikkaan "kantamaan tätä vastuuta" sekä saavansa voimaa nähdessään ihmisten "vilpittömällä ja sydämellisellä toiminnalla nousemassa välinpitämättömyyden yläpuolelle". Niinistö vähättelee Saarelan toimien mahdollista laittomuutta toteamalla pidätyksen olleen "kansainvälisen merioikeuden kannalta kyseenalaisen".
Mitäpä mahtaisi ympäristöministerimme tuumata jos minä kullankaivajana "osoittaisin kunnioittavasti valmiutta kantaa vastuuta" ja jatkaisin ammattiani kaivoslain muutoksesta huolimatta. Kaivikoneellani pyyteettömästi pörräten kantaisin korteni yhteiseen kekoon jatkamalla kullantuotantoani erittäin ympäristöystävällisesti pelkkää painovoimaa hyväksikäyttäen. Tältä pieneltä osin vähentäisin painetta lisätä kemikaalien, lapsityövoiman ja sisällissotien sävyttämää kullantuotantoa kehittyvissä maissa. Pieni muruseni kasvattaisi poliitikkojen peräämää EU:n mineraaliomavaraisuutta. Takaan että "välinpitämättömyyden yläpuolelle nouseva toimintani olisi vilpitöntä ja sydämellistä." Edellä kerrottuun verraten rikkeeni olisi varsin vähäinen, onhan uusi kaivoslakimme "kansainvälisen ihmisoikeuden kannalta kyseenalainen". Mahtaisiko sopivan värinen puoluejäsenkirja tehdä rikkeestä peräti ihailtavan ja julkisesti kehutun?
...Jonna Tervomaata siteeraten:
Kappas vaan Sini sekä Ville,
kahdestaan lähti hippasille,
toisistaan huoltavaan ne pittää
ei nää ne muuta mittään.
